Minulta pyydetään lahjoitusta puhelimessa tai tekstiviestillä: miten tarkistan keräyksen?
Kysy keräyksen järjestäjän nimi ja rahankeräysluvan tai pienkeräyksen numero ja tarkista ne Poliisihallituksen julkaisemasta lupalistasta ennen kuin annat rahaa. KKV:n mukaan rehellisellä kerääjällä on aina rahankeräyslupa, ja lahjoitukseksi naamioitu puhelu voi olla tavallinen myyntipuhelu.
Tee tiivistelmä artikkelista:
Kysy keräyksen järjestäjän nimi sekä rahankeräysluvan tai pienkeräyksen numero ja tarkista ne itse ennen kuin annat rahaa. Rahankeräykseen tarvitaan Suomessa lupa tai ilmoitus poliisille, ja luvallisen keräyksen tunnistaa numerosta. Jos soittaja ei osaa kertoa numeroa tai kiirehtii, älä lahjoita puhelun aikana.
Miten rahankeräys toimii Suomessa?
Poliisin mukaan rahankeräyksellä tarkoitetaan toimintaa, jossa yleisöltä pyydetään rahalahjoituksia ilman vastiketta. Keräyksen järjestämiseen tarvitaan lähtökohtaisesti rahankeräyslupa. Pienimuotoisia ja lyhytaikaisia keräyksiä voi järjestää myös pienkeräyksenä, jolloin lupaa ei haeta Poliisihallitukselta, mutta poliisilaitokselle on tehtävä kirjallinen ilmoitus.
Keräyksen järjestäjän on ilmoitettava keräyksen yhteydessä kerättävien varojen käyttötarkoitus sekä lupanumero tai pienkeräysnumero. Poliisin mukaan näiden tietojen avulla voi erottaa luvallisen ja luvattoman keräyksen.
Miten tarkistan, onko keräys luvallinen?
- Kysy tiedot. Kilpailu- ja kuluttajavirasto neuvoo kysymään: mikä on luvan saajan nimi ja luvan numero, milloin ja missä keräys voidaan suorittaa, mikä viranomainen luvan myönsi ja mihin rahat käytetään.
- Tarkista lupalista. Poliisihallitus julkaisee kahdesti kuukaudessa listan voimassa olevista rahankeräysluvista. Listasta näkee, kenelle lupa on myönnetty ja mihin tarkoitukseen, sekä luvan numeron, tilinumerot ja voimassaoloajan.
- Vertaa tilinumeroa. Jos sinua pyydetään maksamaan tilille, joka ei ole listassa, älä maksa.
- Kysy, jos et löydä lupaa. Poliisin mukaan voit ottaa yhteyttä Poliisihallitukseen, ja pienkeräyksistä voi kysyä suoraan poliisilaitoksilta. Lista ei sisällä pienkeräyksiä.
Lahjoita mieluiten itse järjestön omien, itse etsimiesi yhteystietojen kautta, ei puhelussa annettuun numeroon tai linkkiin.
Voiko lahjoituspyyntö olla oikeasti myyntiä?
Voi. KKV:n mukaan hyväntekeväisyyshuijauksia esiintyy esimerkiksi puhelinmarkkinoinnissa: puhelussa pyydetään osallistumaan tukitoimintaan, mutta todellisuudessa sinulle myydään tuotetta, eikä maksamasi summa päädy hyväntekeväisyyteen. Huijauksesta on KKV:n mukaan kyse myös silloin, kun sinulle ei kerrota selvästi, että kertalahjoitus tekeekin sinusta esimerkiksi lehden kestotilaajan.
Jos kyse on myynnistä, puhelinmyynnin säännöt pätevät. KKV:n mukaan myyjän on puhelun alussa kerrottava puhelun kaupallinen tarkoitus. Yrityksen on puhelun jälkeen toimitettava tarjous kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla, ja sopimus syntyy vasta, kun hyväksyt sen samalla tavalla. Jos et hyväksy, sinulta ei saa vaatia maksua.
Entä tekstiviestillä tai puhelinlaskulla lahjoittaminen?
Lahjoituksen voi Suomessa maksaa myös puhelinlaskulla. Operaattorien mobiilimaksuinfon mukaan operaattorimaksu sopii myös hyväntekeväisyyslahjoituksiin, ja ostos veloitetaan puhelinlaskulla, kun hyväksyt maksun. Tarkista siis järjestö ja keräyslupa samalla tavalla, vaikka maksaisit vain muutaman euron viestillä. Operaattorimaksun voi estää ottamalla yhteyttä omaan operaattoriin.
Jos tekstiviesti pyytää lahjoitusta linkin kautta ja kysyy pankkitunnuksia tai kortin tietoja, kyse on todennäköisesti tietojenkalastelusta. Traficomin mukaan maksun tai rahansiirron vaatiminen ja kiireen luominen ovat huijauksen tunnusmerkkejä.
Miten saan lahjoituspuhelut loppumaan?
Voit kieltää järjestöä tai sen puolesta soittavaa yritystä soittamasta. Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan suoramarkkinointikiellon voi tehdä puhelun aikana myös silloin, kun soitot on ulkoistettu toiselle yritykselle, ja sinulla on oikeus kuulla, mistä yhteystietosi on saatu. Sano kielto selvästi.
Annoin jo rahaa. Mitä teen?
- Ota yhteyttä pankkiisi heti, jos annoit kortin tietoja tai verkkopankkitunnuksia, ja pyydä sulkemaan ne.
- Reklamoi kirjallisesti, jos huomasit tilanneesi tuotteen tai kestotilauksen, jota et halunnut.
- Ilmoita laittomasta keräyksestä poliisille. KKV:n mukaan laittomasta rahankeräyksestä voi ilmoittaa poliisille. Poliisi suosittelee kiireettömän rikosilmoituksen tekemistä verkossa, ja sen neuvontapalvelu palvelee numerossa 0295 419 800 arkisin klo 8–16.15.
Jos lahjoitusta pyytävä numero soittaa toistuvasti, voit hakea sen NoCallista ja ilmoittaa siitä.
Tämä on yleistä tietoa, ei oikeudellista neuvontaa.
Lähteet ja tarkistus
Tarkistettu:
- KKV – Hyväntekeväisyyshuijaukset
- Poliisi – Rahankeräykset
- KKV – Puhelinmyynti
- Digital Forum Finland – Mobiilimaksu eli operaattorimaksu
- Tietosuojavaltuutetun toimisto – Usein kysyttyä suoramarkkinoinnista
- Traficom – Huijauspuhelut: tunnista huijaus ja toimi oikein
- Poliisi – Tee rikosilmoitus
Numerointi, operaattorien työkalut ja ilmoitusmenettelyt voivat muuttua. Tarkista arkaluonteiset vaiheet linkitetystä viranomaislähteestä.
Artikkelin tiedot
NoCallin tarkistamaa toimituksellista sisältöä, jossa on käytännön taustaa epäilyttävien puheluiden ja viestien tunnistamiseen.
Saitko epäilyttävän puhelun?
Etsi numero NoCallista ennen kuin jaat tietoja, soitat takaisin tai napsautat mitään linkkiä.
Hae puhelinnumeroa tai yrityksen nimeä (Fortum, Elisa ja Telia...) ja tarkista, onko siitä tehty ilmoituksia roskapuheluna.
Jatka tutkimista
Tarkista, kuka soittaa näistä yhteisön ilmoittamista etunumeroista ja hakemistoista.

